APPii Shabakaa Bilaashaa

Application shabakaa bilaash Zain 60,25, 15 akkasuma mobile 60, 39,25 appii akka ajaa’ibaatti dalagu jiru dhuma barreyfamaa khanaa irraan isiniif khaaya bakka as tuqaa buufadhaa yokiin dawnload jattu tuquun buufadhaa!

Application shabakaa bilaashaas tahee shabakaa social irratti dalaguus tahee naannoo tokkotti yoo dalage naannoo biraatti dalaguu dhiisuu danda’a waan taheef, an application nabiratti yokiin naannoon an jirutti dalage qofaan isiniif maxxansaa jira waan taheef,namoota gariif dalagee, gariif ammoo dalaguu dhiisuu danda’a. Waan kana taheef namoonni Applikeeshiniin an maxxanse dalageef,dalageef garuu, khan hin dalaginiif naannoo isin jirtan sanitti dalaguu dhiisuu danda’a waan taheef akka nutti hin aarre ( nutti hin mufanne)isin beysifna

Applikeeshinii shabakaa bilaash jattanii beytu waan taheefiin shabakaa bilaash ja’e aniish. Garuu appiin shabakaa bilaasha osoo hin taane Applikeeshinii shabakaa jahaatamii, soddomii sagalii,¬† applikeshinii shabakaa diddamii shanii jachuu qabdu.

Gorsa kheenya khan yeroo hunda itti dhihaadha

Gorsi kheenya khan arraa, Ofitti amanuu khan ja’uudha.

Ofitti amanuun jechuun waan takka shakkii dhiiftee lubbuu tee yokiin kheysa kheetti niin danda’a, ni dandeysa jattee ofitti himuudha.

Ofitti amantee Ofitti himuun ammoo bakka ati niin gaha jattee ofitti himte bira sidabarsitee booda bakka guddaan sigeysee ilaalcha ati lubbuu tee yokiin keysa kheetti himte sanitti akka gammaddu sigooti jechuudha.

Ofitti amantee hojjattee kufuuniis jira. Kuftee ammoo bakka itti fufte sanitti hafuun abdii khutachuun khasaaraa amnaafi hanga dur ofitti amanamummaan hojjatte san hunda biyyetti suduraa laaquu danda’a.

Gaafa waan tokko hojjachuuf lafaa khaatu wanta hojjattu san yoo namni sibeekhan yokiin sitti dhihaatan amma dura (sidura) hojjatanii hojii sanitti milkaa’uu dadhaban yoo jiraatan, namoonni akkasii abdii hojii hojjachuuf qabduufii ofitti amanamummaa ati hojii saniif qabdu irraa abdi sikutachiisuuf yokiin gufuu sitti tahuuf tattaaffata.

Ati yeroo akkasii namoota hojjatanii abdii kutatanii hojjii irraa hafan irraahis fagaadhu.

 

Ofitti amanamummaan beekhi hojii bu’aaf hojjattu qofa mitii

Ofitti amanamummaan yoo tola namatti oolaa jiraattees Ofitti amanamummaa sibarbaachisa waa hundaafu

Namaaf beekhuu:

Ati gaafa namaaf namaaf beekhuu khana xiyyeeyfattee laaltu wanni khun baayyee tokko waan ilaalcha gaarii fi akka namni namaaf beekhu godhuu dandeysa.

Namaaf beekhuu kheysaa inni tokko waanni gaariifi fakkeenyaaf,  namoota hedduutu jira khan yeroo laaltu nama qabaatan yokiin tujjaara fakkaatu garuu; mana isaa kheysattiis maatiifi inniis rakkachaa jira khan hiyyummaan irraa hin mullanne jechuudha.

Kan biraa ammoo namoota baayyee khan mataan fayyaa hin qabne wajjiin wal dhabaa ooluu irraa si’oolchiti namaaf beekhuun.

Fakkeenyaaf, namoonni baayyeen social media kana irratti yeroo wal lolaa oolan ni agarra khun waan waliif beekuu dhabuu irraa dhufeedha.

Akkamitti yoo jattan ammoo, yeroo ammaa technology faraataafi fayyaa wal qixxeysee bilbila harka guutee jira inni fayyaan isa baraataa waliin wal dhabaa oola.

Innii fayyaan gaafa namni maraataan¬† arrabsu nama fayyaatu na’arrabsaa jira ja’eeti, fayyaan maraataan qixxaatee wal dhabaan jechuudha.

Kuniis waliif beekuu dhabuu irraa dhufe

Gaarii taatee, gaarii nama godhuu

Namni gaarii yaadu gaarii hojjata, namni gaarii hojjate gaarii nama barsiisa yokiin gaarii akka isaa nama godha.

Namni tokko yoo hammeenya addunyaa tana irratti yaadamu dhiisee abdiidhaan jaalala bakka dhabbatuufi ciisutti hamtuu dhoysee toltuu mullisee jaalala labse abdiin namoota naannoo isaanii jiran dhiisii addunyaa khan cinaa isii jaalala barsiisuu danda’a

Jaalalti uffata qaama kheenya akka safuun kee hin cabne qaamaan uwwiftu yokiin uffattu nuuf haa taatuu jaalala facaafnee jaalala haammanna

Appii shabakaa bilaash as tuqaa dawnload godhadha

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *