Asalamu aleykun warahmatullahi wabarakaatu ashama harka fuune hordoftoota website kheenyaa nagayaaf rahmanni rabbii bakkuma jirtanitti isin haa gahuu
Seenaa goota Oromoo mullis gadaa
SEENAA RIRMI HIN NYAATU AKKUMA JA’ANII, seenaan abbaan hojjatee dabre turtullee ilmaan barraahu hin ooltu.
Seenaa Oromoo jattee seenaa tee Hawaasa kee barsiifta malee seenaa barreeysi jattee seenaa tee namaan akka barroytu hin eeggati!
Eega khana jannee booda gara seenaa dhufneefitti haa deebinuu
MULLIS GADAA FI QOODA INNI QABSOO OROMOO KEYSATTI BAHATE:
mullis gadaa jachuun nama Oromiyaa bahaa aanaa cinaksan bakka mullisa igguu ja’amtutti dhalate yoo tahu, Bara 1969 kheysa namoota sooreysa jaarraa abbaa gadaa faa waliin adda bilisummaa Ummata Oromoo hundeyse keysàa warra duraati.
Goonni khun miseensoota qeyroo ganamaa warra sabaaf khutatee bara namni of duratti laalanii qabsoo namni isaan dura godhe fakkeenya irra fudhatan hin jirre, jara dukkana godaa tan waan keysa jiru hin beynetti dhiibbata saba isaanii irraa dukkana ibsuuf warra carraaqe san irraahi.
Mee khutannoo jara khanaa gad fageenyaan laali namni isaan if duratti fakkeenya godhatanilleen khan hin jirre!
Rabbi rahmata isaaniif haa godhuu, isaan irra nama lama qofaatu lubbuun jira natti fakkaata.
Bara 1970’tti Soomaaliyaa irraa erga Adda bilisummaa Oromoo hundeysan booda waraana maqaa “qeyroo ganamaa” jachuun maqaas moggaafatanii namoota 36 tahuun gara yaman qajeelan yaman adan erga seenanii booda waraana falastiinii warra achitti leenji’aa jiruu waliin akka leenjii fudhatan gaafatanii, warri yamaniis akka lenji’an hayyamaniif.
Erga leenji’an boodaas gara soriyaa leenjiif deemanii, sooriyaa irraa falastiin falastiin irraa iraan, iraan irraa masri masri irraa yaman yaman irraa ammoo meeshaa fudhatanii qeyroo ganamaa namni 36’n addaan hafanii hangi tokko qeyroo ganamaa tokkoffaa ja’anii warri akka jaarraa fi mullis faan nama hanga tokko fudhatanii meeshaa waliin bahara cahanii yeroo isaan kaaba somaliyaa jabbuut gara affaar kanaan seenan yeroo sanitti waraanni guddaan waan somaliyaa keysas jiruuf waraanni biraa asiin nu seene jachuun waraanni guddaan waraana jaarraa fi mullis abbaa gadaa faa irratti marsan. yeroo marsan kanaas waraana mullis faa irraa goota maqaan isaa ramadaan ja’amu irra ajjeesuudha
Yeroo jaarraan mana hidhaa mandheeraa seenan san namni akka carraa tahee hidhaa mandheera san irra hafe jaal mullis gadaa’ti yeroo sanitti jal mullis gadaa kobaatti hafee somaliyaa hafe.
San booda waraanni qeyroo ganamaa lammaffaan kan Elemoo fi jaal hundeen durfaman waraanni marsaa duraa akka qabame dhagahanii isaanii boodaan gara Oromiyaa seenuuf imala jalqabanii hanga harargee litaa nannawa hardim seenan.
Yeroo kanatti jaal mullis gadaa jarri Elemoon faan akka Oromooyaa seenanii akka jiran dhagahee oduun tun akka hoggantoota mana hidhaa mandheeraa jiran sanitti himee abdii itti horuuf dhaqee mana hidhaa mandheeraatti itti himee waraanni bagaan eegale akka gara lixaatiiniis eegalee waraana haylesillaasee yeroo gabaabaa keysatti fonqolchan haala mijjeysuuf eltiraan walii galuuf gara eltiraa imale yeroo inni eltiraa dhaqetti waraanni qeyroo ganamaa akka lola eegale raadiyoo irraa dhagahe gammachuu saniin gara Oromiyaa seenuuf imala jalqabanii yeroo jal mullis finfinnee irraa gara galamsoo dhufu Elemoo fi jaal hundeen wareegamanii dhagahe. yeroo kanatti isaaniis gara mana hidhaa mandheeratti imaluuf gara somaliyaatti qajeele mana hidhaa mandheeraa dhaqee akka jarri falmaa itti jira itti himee jaallan kaaniis akka wareegaman itti hime.
Jarri kun qabsoo Oromoo danda’anii ummata bilisoomsuu qofa osoo hin taane yoo qabsoo tana hidda isii lafatti gad jabeeysuufiis kan carraaqi biyya meeqarra deemanii gargaarsaafi leenjii khadhataniif.
Eegaa dubbistoota barruu keenyaa hasawaatu naan khute malee seenaa jaal mullis gadaa goolabuu duratti seenaan isaa hagana jannee xumuruu osoo hin taane seenaan isaanii kitaabni nun gahu barreeysinee xumuruuf.
Appii Shabakaa mobile